Mitä stipendiaatit sanovat Villa Karosta

- Hiljaisen itsetutkiskelun kautta syntyvän työskentelyn areenana Villa Karo on mitä mainioin. ( Tanssitaiteilija Hanna Pohjola)

- Jos sinulla on sielu kateissa tai olo on muuten sieluton, lähde Afrikkaan.
(Kirjailija Tomi Kontio)

- Seitsemän viikkoa Beninissä ja Länsi-Afrikassa oli minulle sukellus täysin uuteen kulttuuriin ja usein sain matkani aikana tuntea, etteivät jalat yltäneet pohjaan. ( Valokuvaaja Anna-Kaisa Laine)

- Lähdimme hakemaan innoitusta afrikkalaisesta ympäristöstä ja saimmekin uusia ideoita mielinmäärin. Matka sotki täydellisesti tavanomaisen ajattelumme ja arjen rutiinit. Kulttuurishokki valtasi meidät – positiivisesti! (Graafikot Aila Marjamäki ja Irene Matis)

- On varmaa, että palaan Mami Watan syleilyyn Grand-Popon aaltojen kuminaan! (Kuvataiteilija Jaana Saario)

- Matka ylitti reilusti mielikuvituksemme ennakko-odotukset... Grand-Popo on fantastinen pääkallopaikka... Kuvaaminen oli yllättävän helppoa... huumoria kehiin ja flirttivarasto käyttöön ja omalla Neanderthal-ranskalla vitsailemaan!
(Valokuvaaja Stefan Bremer)

- Pidän erityisen arvokkaana sitä, että on jokin paikka mitä ei ole paloiteltu byrokratian ja taidepolitiikan määrittelemiin kuutioihin. (Graafikko Tini Sauvo)

- Minä en pääse irti Grand-Poposta, luultavasti en pääse koskaan, en kyllä haluakaan! (Valokuvaaja Tuula Heinilä)

-Villa Karo on paras kuviteltavissa oleva työympäristö: imponoiva ja rauhallinen. Kulttuurishokki on valtava, hyvässä mielessä tietenkin. (Säveltäjä Jouni Kaipainen)